Suomen haasteet Barentsin alueen yhteistyössä
Suomen puheenjohtajuus Barentsin euroarktisen neuvostossa (BEAC) päättyy marraskuussa Rovaniemellä järjestettävässä ulkoministerikokouksessa. BEAC-puheenohtajuus siirtyy samalla Venäjälle, joka tulee luotsaamaan Barents-yhteistyötä seuraavat kaksi vuotta. Samanaikaisesti tapahtuu puheenjohtajan vaihdos Barentsin alueellisella tasolla kun Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuus siirtyy Karjalan tasavallalta Pohjois-Pohjanmaan liitolle Ouluun.
Suomen kaksivuotinen Barents-puheenjohtajuus on osunut kauteen, jonka aikana pohjoisten alueiden maailmanlaajuinen merkitys on entisestään korostunut. Keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista varsinkin pohjoisilla merialueilla on vaikuttanut käytävään keskusteluun pohjoisten alueiden luonnonvarojen käytöstä. Arviolta neljänneksen maailman vielä hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvarannoista arvioidaan löytyvän pohjoisilta alueilta. Vaikeat arktiset olosuhteet ja haavoittuva ekologinen ympäristö on otettava huomioon näitä varantoja hyödynnettäessä. Pohjoiset alueet ovat myös vilkkaan turvallisuuspoliittisen keskustelun kohteena.
Pohjoiset alueet ovat merkittävällä sijalla myös Suomen hallituksen asialistalla. Hallitusohjelman mukaan hallitus toimii aktiivisesti Suomen roolin vahvistamiseksi pohjoisten alueiden taloudellisessa toiminnassa ja osaamisessa. Huomiota kiinnitetään niin Suomen pohjoisen alueiden liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen kuin myös pohjoisen tutkimuksen edistämiseen myös laajemmissa alueellisissa ja kansainvälisissä puitteissa. Uudistetun pohjoisen ulottuvuuden politiikan edistäminen on niinikään esillä hallitusohjelmassa.
Suomen kaksivuotisen Barents-puheenjohtajuuskokemuksen valossa voidaan toivoa, että myös pohjoismaiden pohjoiset alueet ja Luoteis-Venäjän kattava Barents-yhteistyö olisi saamassa lisää tuulta siipiensä alle. Puheenjohtajuuskautemme painopisteeksi on noussut organisaatiorakenteiden uudistaminen. Kun aluetasolla on tarkasteltu yhteistyön sektorikohtaista virtaviivaistamista, molemmat tasot yhdessä ovat valmistelleet kansainvälisen Barents-sihteeristön perustamista Kirkkoniemeen, Pohjois-Norjaan. Sopimus kansainvälisen Barents-sihteeristön (International Barents Secretariat, IBS) perustamisesta allekirjoitetaan BEAC:n ulkoministerikokouksessa Rovaniemellä marraskuussa. Vaikka kyseessä on pienehkö tekninen sihteeristö, sen tavoitteena on lisätä Barents-yhteistyön näkyvyyttä ja tehokkuutta tukemalla joka toinen vuosi vaihtuvia alue- ja hallitustenvälisen tason puheenjohtajia.
Suomen Barents-puheenjohtajuuskaudella on pyritty rakentavaan dialogiin hallitustenvälisen tason ja aluetason välillä. Sektorikohtaisia painopistealueita ovat olleet taloudellinen yhteistyö, sosiaali- ja terveys- sekä liikenne- ja tullikysymykset, kulttuuri-, nuoriso- ja pelastusyhteistyö. Barents-yhteistyön puitteissa on pyritty edistämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia ja verkottumista yli rajojen, mm. järjestämällä elinkeinoelämän kumppanuuskokouksia (Barents Industrial Partnership meetings). Barentsin alueen pelastusyhteistyön puitteissa Suomi järjesti Barents Rescue 2007 -suuronnettomuusharjoituksen Saariselällä lokakuussa 2007.
Liikenneyhteistyö on erityisen tärkeä sektori Barents-yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää toimivaa ja tehokasta alueiden välistä liikennettä ja kommunikaatioyhteyksiä. Painopisteenä on ollut ns. pohjoisen liikennekäytävän kehittäminen ja hankkeet, jotka edistävät rajan yli tapahtuvan liikenteen sujuvuutta. EU-rahoituksella toteutetun Barentsin alueen kestävän liikenteen projektin (Sustainable Transport in the Barents Region, STBR) puitteissa on tehty hyvää työtä pohjoisten liikennereittien kehittämiseksi. Erityisesti ns. Barents Link-rautatieyhteys Narvik-Haaparanta-Oulu-Vartius -reittiä pitkin Venäjälle on ollut yhteistyön kohteena.
Ilmastonmuutos on Barentsin alueelle merkittävä haaste. Alueen alkuperäiskansojen perinteisille elinkeinoille ilmastonmuutos on selkeästi uhka. Ilmaston lämpeneminen mm.vaikeuttaa poronhoitoa, kun ikirouta ja tundra-alueen raja siirtyy entistä pohjoisemmaksi ja poron luontaiset laidunmaat eivät enää sovellu entiseen käyttöönsä. Myös luonnonvarojen käytön aiheuttamat ympäristöriskit vaikuttavat elinolosuhteisiin. Suomen puheenjohtajuuskaudella on toteutettu alkuperäiskansojen perinteisiin elinkeinoihin liittyvä hanke Luoteis-Venällä. Siinä pyritään edistämään perinteisiin saamelaiskäsitöihin liittyvää yrittäjyyttä ja perinteistä poronhoitoa. Projekti toteutetaan yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tutkivaa projektia rahoitetaan yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.
Suomi näkee Barentsin euroarktisen neuvoston tärkeänä pohjoisena foorumina, joka yhdessä muiden pohjoisten alueneuvostojen kanssa myötävaikuttaa uuden pohjoisen ulottuvuuden politiikan edistämiseen. Jo tällä hetkellä Barents -työryhmät tekevät läheistä yhteistyötä pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien puitteissa. Erityisesti voidaan mainita ympäristökumppanuus sekä sosiaali- ja terveyskumppanuus, mutta myös mahdollisen liikenne- ja logistiikkakumppanuuden uudet projektit. Monet kumppanuuksien projekteista ovat alkaneet Barents-projekteina, minkä jälkeen niiden toimialuetta on laajennettu. Pohjoinen ulottuvuus voi edelleenkin tarjota Barents-yhteistyölle uusia rahoitusmahdollisuuksia erityisesti projektiyhteistyössä.
Energia on Barentsin alueen tulevaisuuden kynnyskysymys. Alueen mittaamattomat luonnonvarat voivat auttaa tätä harvaanasuttua ja ekologisesti haavoittuvaa aluetta sekä taloudelliseen että sosiaaliseen hyvinvointiin. Kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen luonnonvarojen hyödyntämisessä on kuitenkin elintärkeää sen varmistamiseksi, että alueen väestön, ml. alkuperäiskansojen, hyvinvointi voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Ilkka Kanerva