Olemmeko oikealla tiellä?
Turun seudulla on kaikki edellytykset menestyä. Turku on pitkään ollut Tampereen jälkeen toiseksi suosituin asuinpaikka Suomessa. Meillä on parhaat kansainvälistymisen edellytykset, jos niin haluamme. Tämä edellyttää todellista yhteistyötä Turun ja naapurikuntien välillä. Jokainen ei voi puuhastella omissa oloissaan vaan kaikilla on oltava sama päämäärä. Alueen rakenteissa vaikuttava Berliinin muuri on purettava.
Turku teki maaliskuussa valtionvarainministeriölle esityksen selvityksen tekemisestä Turun alueen palvelurakenteen kehittämisestä. Kymmenen naapurikuntaa on nyt ilmaissut halunsa olla mukana. Tämä luo toivottavasti nykyistä paremmat edellytykset yhteisten tavoitteiden löytämiseksi. Ennakkoluuloton tulevaisuuden visiointi on välttämätöntä, jotta voidaan vastata muuttuvan väestörakenteen ja työvoimapulan tuomiin haasteisiin. Varsinais-Suomen Liitto on pyydettäessä valmis ottamaan vastuuta seudullisesta yhteistyöstä.
Ennakkoasenteet ja Turun talouden tiukka tilanne ovat olleet pahimpia yhteistyön esteitä. Nyt Turun kaupungin johto on tuomassa päättäjille ehdotuksia, joilla talous toivottavasti saadaan tasapainoon. Tämä on ehdoton edellytys myös järkevälle yhteistyölle. Naapurit eivät hevin suostu maksumiehen rooliin, vaan edellyttävät, että rakennemuutokset hyödyttävät kaikkia. Tätä taustaa vasten on välttämätöntä arvioida kaikkia kaupungin nykyisiä toimia. Mikä on todella tarpeellista niin toimintojen kuin omaisuudenkin osalta. Asioita voidaan varmasti tehdä toisinkin, jos vain uskalletaan uudistua.
Turun seudulla on kokemuksia hyvästä ja toimivasta yhteistyöstä elinkeinopolitiikassa. Ylikunnalliset yhtiöt kuten Turun Seudun Jätehuolto ja Turun Seudun Puhdistamo ovat esimerkkejä järkevästä alueellisesta asioiden hoidosta. Teknisellä sektorilla on monia muita osa-alueita, joilla alueellinen organisaatio olisi tarpeellinen kuntarakenteesta riippumatta. Kaikissa yhteistyömalleissa on pidettävä huolta siitä, että hallinto on kevyt. Nykyjärjestelmät ovat aivan liian kalliita ja hitaita.
Niin sanotulla pehmeällä sektorilla yhteisten toimintarakenteiden luominen on paljon vaikeampaa. Toimintatavat ja kustannusrakenne ovat kunnissa kovin erilaisia. Uudistukset ovat kuitenkin välttämättömiä, jos palvelutaso halutaan säilyttää edes kohtuullisin kustannuksin. Olen hyvin huolissani seurannut kiistelyä hoitopaikoista ja kustannusten jaosta Turun ja Sairaanhoitopiirin välillä. Lopulta kustannukset kuitenkin maksaa veronmaksaja riippumatta siitä kuka palvelut tarjoaa ja epätyydyttävä tilanne on tragedia monelle ikäihmiselle. Olisi todella syytä etsiä uusia keinoja. Nykyisessä järjestelmässä kansalaisten turvaksi kehitetty tiukkoja mitoituksia, joita tiukasti valvotaan. Tämä käytäntö saattaa jopa estää asioiden oikean kehittämisen, sillä muodollisesti kunnossa olevat tilastot eivät kerro palvelutasosta mitään. Unohdetaanko tärkein mittari, joka on taatusti ihmisten tyytyväisyys.
Olen myös harmissani Turun johtamiseen liittyvistä ongelmista. Median kautta käyty kinastelu ei ole kenellekään kunniaksi. En voi myöskään ymmärtää sitä, että kaupunginhallitus alistaa vähäisiä virkamiespäätöksiä ja sitten äänestelee esimerkiksi virkamatkoista. Ne ovat sitten julkisuuden riepoteltavina, mutta sittenkin on tärkeämpää se, että tämä kuvastaa sitä asenneilmapiiriä, jonka varassa Turku ei voi ottaa vetovoimaisen aluekeskuksen veturin roolia. Tarvitaan todellista johtajuutta, jotta tilanne pysyy hallinnassa ja ihmisten kannalta tärkeät asiat kyetään hoitamaan.
Ilkka Kanerva