Olympiakesä
Kesäkalenteri alkaa täyttyä lupaavasti. Varsinais-Suomi on täynnä tapahtumia, ainakin Vakka- Suomessa on tarjontaa melkein joka viikolle. Näyttää siltä, että esimerkiksi Salon seudulla keskitytään uuden Suursalon rakennuspuuhiin. Vakka-Suomessa puolestaan joka kunnassa on oma kesätapahtumansa ja löytyypä mukavia kesäteattereitakin. Kunnalliset rakenneuudistukset ovat täälläpäin enemmän tai vähemmän alkutekijöissään, vaikka paineta muutoksiin on kovasti. Kaikki haluaisivat tehdä jotain, mutta suunnasta ollaan eri mieltä. Erot näkemyksissä ovat enemmänkin puolueiden sisällä kuin niiden välillä.
Vähän aikaa sitten kävin entisen kouluni juhlissa Vehmaalla ja lähipäivinä pääsen toisen kouluni kevätjuhliin Ugissa. Vehmaalla oli hyvin väkeä paikalla, tunnelma oli hieno ja nostalginen. Tuttujen kesken muisteltiin menneitä ja puhuttiin myös tämän päivän asioista. Vanha ystäväni nykäisi hihasta ja veti syrjään. Usein aikaisemmin hänellä oli ollut murheena Vakka-Suomen tulevaisuus, mutta nyt hänellä oli muuta mielessä.
”Kuules Ilkka. Sinähän olet lähdössä sinne Kiinan olympialaisiin. Taidat osallistua myös avajaisiin. Onko se nyt ihan sopivaa, kun ne ihmisoikeudet ovat siellä niin sun näin?”.
Myönsin, että Pekingin kisoihin olen menossa avajaisia myöten ja totesin myös, etteivät ihmisoikeudet ole Kiinassa parhaalla tolalla. Niistä on syytäkin puhua, mutta ei se ole mistään kotoisin, että tässä vaiheessa aletaan puhua boikotista. Eikä yksikään maa näytä pois jäävänkään. Ihmisoikeuskysymykseen vedoten olisi voitu kyllä jättää kisat myöntämättä Pekingille, mutta heillä oli ylivoimaisesti paras hakemus. Kun kaikki on nyt valmiiksi rakennettu, esim. 700 uutta hotellia, ja urheilijat valmistautuvat elämänsä tärkeimpään koitokseen, olisikin myöhäistä perua.
”Niin kai se on, mutta tuntui vain niin pahalta seurata Tiibetin tilannetta” ystäväni totesi.
Olin samoilla linjoilla, mutta muistutin, että ensimmäistä kertaa Kiinan viranomaiset ja Dalai Laman edustajat ovat istumassa neuvottelupöytään tilanteen rauhoittamiseksi. Tältä kannalta katsoen olympiakisat ovat edistäneet asioita ja toivottavasti jättävät myös pysyvän jäljen Kiinan sisäiseen politiikkaan.
Muutenkin uskon, että laaja kansojen tapaaminen urheilun merkeissä vähentää ennakkoluuloja ja edistää omalta osaltaan myös maailman rauhaa. Olemme kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksessa laittaneet kaiken peliin, jotta olympiakisat olisivat menestys kaikilla mittareilla mitattuna.
”Uskotaan sitten, että urheilulla voi olla pitemmällä tähtäimellä parantava vaikutus Kiinan oloihin. Mitenkäs sitten luulet, että meidän urheilijamme siellä pärjäävät. Onkos meillä muita kuin Pitkämäki?”
Minä vakuutin, että löytyy kyllä joukko muitakin heittäjiä ja pituushyppykin on hyvässä mallissa. Eikä yleisurheilu ole tietenkään ainoa laji, kyllä meillä on mahdollisuuksia muutenkin. Odottelen positiivisia yllätyksiä. Ja omia urheilijoita pitää tukea ja kannustaa niin kuin teemme parhaillaan jääkiekkoilijoillemme Kanadassa. Löytyy kyllä muitakin heittäjiä ja hyppääjiä samoin kuin pitkästä aikaa kovan luokan juoksijoitakin.
Erotessamme olimme yhtä mieltä siitä, että urheilu on aina ollut meille suomalaisille mieltä ylentävä asia. Olympiakisoja kannattaa odottaa nytkin hyvällä mielellä.
Ilkka Kanerva